Kirjoittajan arkistot: kahil77

Tietoja kahil77

Hei, kiva jos sua kiinnostaa, että mitä täältä löytyy. Täällä olen minä, oikein mihinkään kategoriaan sopimaton vähän sitä sun tätä oleva nuori nelikymppinen mutsi. Sitä joo kaikista eniten ehkä, äiti, jolle on annettu rakkauden hedelmiä neljä kappaletta. Kolme näistä tyypeistä hilluu enemmän tai vähemmän teini-ikäisinä edelleen tässä ahtaassa reilun sadan neliön kerrostalokämpässä, yksi päätti tänä syksynä täyden iän saavutettuaan hypätä vähän väljemmille vesille ja omaan asuntoonsa, en siitä moiti. Pyörii silti tämäkin tiiviisti arjessa mukana, jos ei muuten niin ajatuksissa on aina, ja pyykkikassin pudottaa säännöllisin väliajoin pesukoneen viereen ja lähtee taas jääkaapin kautta elelemään omaa elämäänsä omiin pieniin rivarineliöihinsä. Mutta minä, mitäs minä olen muuta? Hoitaja, entinen yrittäjä, nykyinen lähihoitajatyöntekijä, terveellisesti elää yrittävä lenkkeilijä, joka saattaa vähän nostella kahvakuulakin, jos siltä tuntuu, jos ei, niin sitten ei kuulat heilu. En laihduta, sillä tykkään mun pienestä pullataikinamahasta ja siitä että aviomiehellä, sitä kun olen myös, vaimo, on vähän jotain mitä halata. Vaikka en laihduta, pyrin pitämään painoni kurissa, siis kohtuullisissa lukemissa, eli liikuntaa ja terveellisiä järkipöperöitä täältä saattaa joskus löytää. Ja muuta? Ainakin luovan kirjoittamisen koulutusta on kertynyt, sanataideohjaustakin on tullut harjoitettua jonkin verran ja lokakuussa 2018 pitäisi olla kirjallisuusterapiaohjaajan paperit taskussa. Luen ja kirjoitan välillä paljon, toisinaan vähemmän. Sisusta en, enkä remontoi. Jos pankkitililtä löytyy vähän ylimääräistä, katselen hetken aikaa seiniä, joiden tapetit todellakin kaipaisivat päivitystä ja kylppäriä, jonka remonttia on suunniteltu viisi vuotta. Sitten kipaisen matkatoimiston sivuille ja varaan Alanyan matkan. Siellä on toinen koti, vaikkei siellä aivan sentään omaa asuntoa olekaan. Siellä olen kuitenkin kotonani, se on mun kesämaa. Lisäksi olen yhden, ei enää ihan pienen, erityispojan omaishoitaja. Palkka siitä hommasta on surkea, mutta rakkautta ja haleja saan viikossa yhtä paljon kuin joku toinen koko elämänsä aikana, joten päivääkään en vaihtaisi pois. Ei muuta kuin hyppää kyytiin, luvassa vauhtia ja vaarattomia tilanteita, kielioppivirheitä, laadultaan huonoja kuvia, itselleen nauramista ja ehkä välillä itkemistäkin, rauhallisia suvantohetkiä, tyyntä ja myrskyä. Mitäpä sitä kaunistelemaan, elämää. Live it love it.

Kaikki elämän värit

  Nyt on tehty töitä. Kovasti. Sekä näyttöpäätteen ääressä että vanhusten parissa. Jotakin tulostakin on saatu aikaiseksi – hyvä mieli hoivatyöstä ja varovainen ylpeys pienestä kirjasta. Pienestä kirjasta puhun nyt. Enpä arvannut minkälaiseen urakkaan itseni laittaisin, kun päätin luvata pienelle … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | 4 kommenttia

Vieras

Riikka Pulkkinen, Vieras (Otava 2012) Jälleen kerran Pulkkinen on nostanut käsiteltäväkseen joukon vahvoja aiheita kuten (nais)papin uskonkriisin, syömishäiriön ja maahanmuuttajalapsen joutumisen väkivallan kohteeksi. Kaiken tämän hän tekee hyvin perehtyneesti, tai ainakin minulle lukijana jäi kirjasta olo, että pohjatyö ja -tutkimus … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Sanojen takana toisenlainen maailma

Ajattele kotiasi, kylääsi, kaupunkiasi. Millaisessa ympäristössä elät? Onko olemassa raja, jonka yli et koskaan ole tohtinut astua, muuri, jonka takana on toinen todellisuus, toisenlaisten maailma? Mikä esimerkiksi erottaa sinut ostoskeskuksesi varjoisammalla nurkalla nuokkuvista laitapuolenkulkijoista, ihmisistä, joilla ei tässä hyvinvoivien maailmassa … Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjoista | Kommentoi

Harmaata vastaan

  Tämä syksy on märkä ja harmaa. Se tekee väsyneen ja värittömän olon ja kirjoittajalle se on huono asia. Siksi on käytävä vastaiskuun, löydettävä värit. Teen sen kirjoittamalla rakkaudesta ja surusta, mustasta ja väristä yhtä aikaa. Kaivoin esiin jo keväällä … Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjoittamisesta | Kommentoi

Punainen

Kiireisen työpäivän jälkeen pyörähdin pikkuruisessa sivukirjastossa ja nappasin suositeltavien kirjojen pöydältä Elina Tiilikan Punainen mekko-romaanin (Gummerus 2010). Muistin hämärästi, että kirjan ilmestymisen aikoihin Tiilikasta tehtyjä juttuja vilisi vähän siellä sun täällä. Syy tähän julkisuuten oli arvatenkin se, että hänen romaaninsa … Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjoista, Uncategorized | Kommentoi

Napanuoralla – nyt se on luettu!

Siliämaan Napanuoralla (Torni kustantamo, 2012) ei ole sitä, mitä naisviihteeltä tavallisesti odotetaan. Se ei ole vaaleanpunaista shampanjaa korkokengästä. Se ei ole makea kuin vaahtokarkki. Ei, se on oranssia purkkaa jumppatossun pohjassa (se, mitä jumppatossulla on tässä tekemistä, selviää lukemalla itse … Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjoista | 3 kommenttia

Vihreä

Oranssi on vielä kesken. Vajaat kolmannes lukematta. Kurjaa, kun tekisi mieli ahmia kerralla koko kirja, se jo aiemmin mainittu Siliämaan Napanuoralla, mutta aika ei vain tunnu riittävän. Eilen illalla iltalukeminen jäi melkein kokonaan, sillä uuden asuntomme myötä olemme saaneet tähtitaivaan … Lue loppuun

Kategoria(t): Kirjoista, Uncategorized | Kommentoi

Oranssi!

Kuka väittää että syksy on harmaa? Kyllä se on kuulkaa oranssi!

Kategoria(t): Kirjoista, Uncategorized | 2 kommenttia

Valkoinen

Tähän asti nämä sivut ovat pysyneet tyhjinä. Minun sanani ovat olleet tyrehtyneinä jo kauan. On ollut vain työ, perhe ja suuri muutos. Nimittäin muutto. Koti on nyt purettu laatikoistaan uusiin neliöihin. Entiset kävivät ahtaiksi, emmekä enää viihtyneet niissä. Samoin kävi … Lue loppuun

Kategoria(t): Uncategorized | 4 kommenttia